STREP -UTATION

Hullua, tänään tuli kuukausi USA:ssa täyteen. Oon tutustunut viimesen viikon aikana neljään au pairiin, kolmeen ruotsalaiseen(Alice, Astrid ja Ellen) ja yhteen saksalaiseen(Sina). Täälläpäin kun ei suomalaisia olekaan.
Tosi mukavia tyttöjä, varsinkin Alice, joka on onneksi paljon samanluontoinen kun mä. Kaipasinkin jo uusia kavereita, kun alkoi olla hirmuinen ikävä niitä, jotka jäi Suomeen... Välillä tuntuu siltä, että "vitsi kun se ja se ei ole täällä" ja "voisinpa jakaa tän niitten kanssa" ja joutuu elämään päivät niiden kanssa, jotka ei tunne sua yhtä hyvin. Facebook ja Skype ei korjaa kaikkea. Mutta mun täytyy pitää yllä mun mainetta, joten ei saa herkistellä. Haha.

Tänään jouduin hakeen A:n koulusta kesken päivän, kun hostäidille oli tullut soitto terveydenhoitajan vastaanotolta. Myöhemmin vein pojan lääkäriin. Koko amerikkalainen terveydenhoitohan on tunnetusti perseestä, paitsi tässä kaupungissa. Of course, ensimmäiseksi lääkärin vastaanotolla haluttiin vakuutuskortti. Ilman sitä sinne ei ole mitään asiaa. Itse lastenlääkäri oli aivan ihana vanhempi mies, jolla on mahtava taito käsitellä lapsia. Sen piti ottaa näyte A:n kurkusta ja poikahan meni ihan lukkoon heti, kun ruvettiin puhumaan tikulla sörkkimisestä. Oltiin tosi lähellä itkukohtausta, mutta tää mies harhautti poikaa sen verran, että näytteenotto onnistui mahdollisimman kivuttomasti. Miksei Suomessa voi olla enemmän tälläisiä lääkäreitä?
Koko päivä meni pojan nukkuessa. Sairas lapsi on onneksi aika helppo hoidettava yleensä. A:lla todettiin strep throat eli kurkunpääntulehdus. Lyönpä vetoa, että se on kohta mullakin...


Takaisin Frendien uusintojen pariin. Eihän niitä ookkaan katottu kuin 28374 kertaa.