DO YOU SPEAK FINGLISH?

Tällä viikolla on ollut paljon tekemistä ja se on hyvä, koska melkein kaikki päivät on tähän asti ollu tosi samanlaisia. Muutenkin oon stressiholisti, joten kun kalenteri on buukattu täyteen ja koko ajan täytyy olla menossa johonkin, oon kaikista tyytyväisimmilläni.
Tänään kävin aamulla tapaamassa ekaa kertaa yhtä saksalaista au pairia. Juteltiin tunnin verran paikallisessa leivoskahvilassa, jonka jälkeen lähdin ajelemaan suoraan Darieniin(n. 15 min ajomatka) ja lounaalle Jasmiinan kanssa. J on ainoa suomalainen tässä lähistöllä, joten olin enemmän kuin innoissani siitä, että saisin pitkästä aikaa puhua suomea jonkun kanssa. Voin kertoa, ettei ollut helppoa. Vaikka on tullut skypeteltyä paljon Suomeen, niin tuntui siltä että koko ajan tarvitsi hakea sanoja, "mikäs se sana nyt olikaan suomeksi?" ja aina välillä tulikin englantia ja suomea sekaisin.
Sovittiin Jasmiinan kanssa että lähdetään ehdottomasti bilettämään jossain vaiheessa. Ainoa ongelma vaan on se, että tää toinen on -90 ja mä vasta -92, joten J pääsee laillisesti baareihin ja klubeihin, mä en. Melkein kaikki keiden kanssa oon puhunut, suosittelee hankkimaan valehenkkarit(fake ID), mutta mun täytyy kyllä miettiä että haluanko ottaa riskin ja mahdollisesti, etenkin mun tuurilla, jäädä kiinni ja joutua kotiin ennenaikaisesti. Mutta se on varma, että tipaton/biletön vuosi ei tule kuuloonkaan.


Kävin eilen A:n kanssa kenkäkaupassa, kattelemassa josko löytäisin kivat juoksulenkkarit itselleni. Yleensä kenkäshoppailu kuusivuotiaan kanssa olisi viimeinen asia mitä kukaan haluaisi tehdä, mutta oikeastaan se ei ollut hullumpaa. A katseli mun touhuja, kävi kenkähyllyä läpi sekä ehdotteli mulle mitä kenkiä voisin ostaa. Siinä pienessä ihmisessä kun asuu melkoinen kriitikko/myyntimies. Satuin ihastelemaan sellaisia kimaltelevia korkokenkiä, A tuli viereen, otti kengän käteen ja sanoi: "Nää on hienot, mutta mä luulen että tää glitteri irtoaa aika helpolla. Näistä toisista taas ei.." ja osoitti sellaisia kultaisia kimallekorkkareita. En voinut lopettaa hymyilemistä. Myöskin A:n mielestä mun olisi pitänyt ostaa itelleni sellaiset harmaat saapikkaat, koska "talvi tulee, ei enää ole mikään kesä.", lause joka oli täysin mun suusta, jota olin pojalle toitottanut kun tapeltiin siitä että kummat laitetaan kouluun jalkaan, crocsit vai lenkkarit. Rupesi väkisin naurattamaan. Lopulta kävelin kaupasta ulos normi kävelykengät kassissa, ei löytynyt lenkkareita.


Tänään A:lla on playdate, jonka jälkeen vietänkin koko illan pojan kanssa, koska hostäiti lähtee treffeille.
Huomenna onkin pitkä päivä, koska on joku juutalainen juhlapäivä, nimeltään Rosh Hashanah, ja se tarkoittaa että kaikilla on vapaapäivä koulusta, uskonnosta riippumatta.

                 Kyllä, meillä on akvaariossa sammakko, joka asuu Paavo Pesusienen ananaksessa.