FINAL MATCH

JEE! Nyt on isäntäperhe ja lähtöpäivä varmistunut! Eilen tuli soitto Bostonin toimistolta ja olin sillä hetkellä kirjastossa. Meni pari minuuttia ennenkuin tajusin että kyse on au pair -jutusta ja 'hei nyt pitäis puhua englantia, haloo!' :D Tänä aamuna heräsin soittoon CC:n Suomen toimistolta. Peukut pystyyn hyvistä ajoituksista -.-

Hassua kuitenkin ajatella, että hieman alle 7 viikon päästä lähden kauas pois Suomesta täysin uuteen paikkaan vuodeksi :o Kaikki kaverit ja perhe jää tänne, mut joku saa kyllä luvan lentää kattomaan mua jossain vaiheessa vuotta. Tän kesän tavoitteena onkin opettaa kaikki käyttämään Skypeä, jotta yhteydenpito onnistuu.

Käytännön asioita ennen lähtöä:

[x] Lääkärintodistus(kiitos arvauskeskuksen loma-aikojen, jouduin yksityiselle. 20 minuuttia siellä maksoi yli 60e. Piti pari kertaa nielaista ennenkuin suostuin luopumaan sellaisesta rahamäärästä)

[ ] Kansainvälinen ajokortti

[ ] Viisumi (n. viikon päästä pitäis postista putkahtaa kirje, jossa tarvittavat paperit)

[ ] Rikosrekisteriote(köh, mites tääkin on jääny?)

[x] Passi (onneksi se on voimassa vielä hyvät 3 vuotta)

[ ] Koulutodistuskopio

Nyt kun perhe on varmistunut, uskalsin vihdoin ruveta haaveilemaan kaikesta mahdollisesta mitä vuoden aikana voisi tehdä. Lainasin kirjastosta kirjan "1001 ideas: The Best Things To Do in New York".

Nro 33: Visit the Christmas Tree in Rockefeller Center.  Tämä ja myöskin luistelu samaisessa paikassa kuuluu mun unelmiin ja pyrin toteuttamaan sen tänä jouluna :)

Mun onnekseni Connecticut on sen verran lähellä New Yorkia, että siellä tulee varmasti vietettyä aika paljon aikaa. Westportissa sen sijaan on lähinnä rantoja eikä niinkään ajanviettopaikkoja, mutta julkiset kulkee ja autokin tulee olemaan kuulemma aika paljon käytössä. Vähän jännittää miten ajo onnistuu automaattivaihteisella autolla. Lyön vetoa, että muutaman kerran tulee painettua jarrua kytkimenä. Diddidii.

Mutta lupaan päivitellä aina kun ilmaantuu jotakin uutta koskien aupparijuttuja.

Anyway, seikkailin yks päivä weheartit -sivulla ja viihdytin itseäni katsomalla kuvia tutuista leffa -ja tv-kohtauksista. Tässä pari lempparia:

THE PHONE CALL

Hostperheen ja au pairin välinen 'the phone call' tuli suht nopeesti muutaman e-mailin jälkeen. Lauantaina ostin kuulokesetin (kannattaiskohan mun tsekata onko tässä läppärissä sisäänrakennettu mikrofoni? oh well...) ja sunnuntaina oli sit skypeaika illalle sovittu. Panikoin sisäisesti ja istuin koneella odottelemassa että kello olis yhdeksän.

Alkuhermoilun jälkeen oli paljon helpompi jutella ja kuunnella kun äiti kertoi ummet ja lammet pojastaan, joka puheiden perusteella onkin varsin tyypillinen 6-vuotias.

Poikaa ei näkynyt muutakuin taustalla naureskelmassa itsekseen, vetämässä omaa showta(sekin aika tyypillistä :D), taisi sitäkin vähän ujostuttaa. Mulla itselläni ei oikeastaan ollut paljon kysymyksiä, sähköposteissa ja profiilissa oli tullut aika paljon vastauksia sellasiin asioihin mitä nyt oisin voinu kysyä.

 Puolentoista tunnin jälkeen yleistunnelma oli lähinnä se, että "no me ollaan kiinnostuneita susta, sä oot kiinnostunut meistä, eiköhän tää oo sit siinä?" En kyllä kuvitellu että hostperheen saaminen olis noin helppoa, mutta kai sitä joskus joku juttu voikin olla vähemmän vaikeeta. Se on sitä elämän tasapainoa, tai jotain.

Seuraavaksi listalla on paperihommat; viisumi, ajokortti, lääkärintodistus yms.

Asiasta toiseen, oon huomannut, että aina kun kuulen uuden biisin, jään 'raiskaamaan' replay-nappulaa ja kuuntelen sen sitten 1000 kertaa peräkkäin tai ainakin niin kauan, että osaan sanat ulkoa. Suoraan sanottuna kulutan biisin loppuun heti. Paha tapa, mutta ei voi mitään.

"Löysin" uudestaan Destiny's Childin muutama viikko sitten ja tämä laulu onkin puheluaiheinen ja siten sopiva tähän postaukseen. Enjoy.

IRRITATED

Okei. Nyt olen virallisesti ärsyyntynyt. Britney aloittaa uuden maailmankiertueensa viikon sisään; Amerikan jälkeen vuorossa on Eurooppa eli lokakuussa Suomi ja Hartwall Areena. Tietenkään meikäläinen ei ole täällä silloin että voisin mennä bilettämään uuden levyn tahdissa.

Femme Fatale Tourin yksi kohokohta on tietysti kohutut Meet & Greet -liput, joilla pääsee backstagekierrokselle ja tapaamaan itse Britneyä(!) ennenkuin siitä siirrytään katsomaan illan keikkaa eturivin paikoilta... Elämän mahtavin tilaisuus siis kiitää ohitse.

Needless to say, olen kateellinen niille, joilla on luottokortti.

Epätoivoisimmille meistä on tietysti eBay, mutta siellä hinta on jopa kuusinkertainen.

Ja jotta kuiva keikkavuosi olisi vielä kuivempi, mun on pakko päästä eroon elokuun On The Beach feat. Rihanna -lipusta, koska en pääse sinnekään. Halukkaat nostakoon käden ylös.

HEATWAVES

Tänään on jatkunut viikon mieletön helleaalto(varmaankin ainoa koko kesänä sitten..) ja pakkohan sitä oli lähteä rannalle juoruamaan H:n kanssa(ja kyllä, käytän blogissa pelkkiä etukirjaimia toistaiseksi :--D). Maattuamme auringossa 4 tuntia ruskettumatta ilmeisesti ollenkaan, päätimme lähteä koska vieressä olevat jätkät ja niiden teiniuho alkoi pikkuhiljaa ärsyttää. Kävellessä autolle huomasin tutut ihmiset, myöskin lähdössä pois. Mietin itsekseni, että vaatii aikamoista taitoa olla niin kauan aikaa yhdessä paikassa huomaamatta n.80m päässä olleita kavereita. Yleensä bongailen niitä kilometrin päästä... Muuta sinä aikana ei sitten tapahtunutkaan, paitsi että mulle tarjottiin ihanaa pinkkiä Hello Kitty -lastenämpäriä.

USA:an liittyvistä asioista ei vielä ole lyöty lukkoon mitään, mutten voinut vastustaa kiusausta katsella jo netistä New Yorkin parhaiden hiusstylistien nettisivuja. Jos kerrankin uskaltaisi/viitsisi tuhlata n. 200e hiustenleikkuuseen...? Ensimmäinen minkä sivuille eksyin on rankattu yhdeksi parhaista hiussalongeista Nykissä (asiakkaina mm. sellaiset kuin Madonna, Victoria Beckham, Oprah Winfrey, Cindy Crawford) ja todellakin sellaista hintaluokkaa että huh huh.

Hinnat vaihtelee $105 ja $305 välillä (n. 71 - 208e) ja jos haluaa itse omistajan leikattavaksi, siitä saa maksaa heti 705 dollaria. Toki, koko paikka sijaitsee New Yorkin suosituimman ja kalleimman ostoskadun varrella ja näyttää enemmän luksushotellilta kuin kampaamolta. Plussana tietysti shiatsuhieronta hiustenpesun aikana ja virvokkeiksi cappuccinoa, teetä, espressoa tai pullovettä. Kulmien muotoilu edulliseen 50 dollarin hintaan, kun täällä Suomessa käyn paikallisessa kampaamossa niiden muotoilussa ja värjäyksessä hintaan 8e. Saisi olla kyllä jotain taikasauvan heilutuksia mukana, että suostuisin maksamaan kyseisestä palvelusta niin paljon.

  Ehkä teen vielä lisätutkimuksia asiasta.

BEGINNING

Ajattelin ruveta kirjoittamaan blogia, ihan pelkästään mielenkiinnosta. Päiväkirjan rustaaminen ei ole ikinä kiinnostanut viikkoa enempää, vaikka oonkin sen alottanut monta kertaa.

Syy tähän blogiin on kuitenkin se, että pyrin lähtemään au pairiksi USA:an(siitä blogin nimi) ja tämä olisi helpoin tapa tilittää ajatuksia kavereille Suomeen. Lisäksi tietysti muistaisin koko vuoden tapahtumat, kun ne olis tänne kirjoitettu. Ainoa ongelma tälläsissä on yleensä laiskuus ja ajanpuute, mutta" I'm gonna work on that".

Toivotaan että jaksan päivitellä tänne enemmän kuin Facebookiin.