sydän

Sain E:n perheeltä joululahjaksi ihanan orkidean, piristämään mun huonetta. Suomessa tapoin lähes kaikki mun huoneessa olleet kasvit, oli ne sitten kuinka helppohoitoisia tahansa. Saattoi pari kertaa unohtua kastelu yms... Mutta nyt lupaan yrittää extrapaljon olla tappamatta tätä kukkaa. Niin että äiti saa sit olla ylpeä musta!

COOKIE CUTTER CRAZE

Eilen oli talo täynnä kun E:n perhe tuli tänne vuosittaista keksien koristelua varten. Hostäidillä on kokonainen laatikko omistettuna pelkästään pipari/keksimuoteille, joten valinnanvaraa riitti. Meitä oli yhteensä yhdeksän ihmistä saman pöydän äärellä sotkemassa kuorrutteella ja strösseleillä. Pojat ei kauheen kauaa jaksaneet siihen keskittyä, mutta me muut väsättiin keksejä lähemmäs kolme tuntia. Myönnän, että mulla ei ole kyllä hirveästi luovuutta tälläsiin juttuihin, mut yritys hyvä kymmenen.

                                      Mulla on selvästi Miami jo mielessä...

TURN THE LIGHTS ON

Jouluintoilijana oon jo kiitospäivästä lähtien odottanut, että ihmiset laittaa jouluvaloja pihaan. Meidän korttelissa on yksi talo, joka vetää valot kyllä ihan överiksi. Pitää muistaa ottaa kuva ja postata tänne.
Kuitenkin, rakastan ylikaiken mun omia jouluvaloja, jotka sain laitettua viime viikolla. Ne on yksinkertaiset, mutta kauniit ja maksoikin vaan 3 dollaria.

Tänään hostäidin äiti ja isäpuoli(Nana ja Pappy) lensivät Michiganista tänne ja se tarkoittaakin mulle toisin sanoen 2 viikkoa vapaata! On hauska seurata, kuinka A:n isoäiti ja A ovat ihan omassa maailmassaan koko ajan touhuamassa ja poika vaan ignooraa kaikki muut, mukaan lukien äitinsä.
Seuraavat päivät onkin sit varmaan aika rentoa, kun mun ei tarvitse herätä seitsemältä laittamaan poikaa kouluun.
Oon yhtä innoissani joulusta kuin ennenkin, vaikkakin 18 vuoden jälkeen on tiedossa ihan erilainen juhla. Perhettä ja suomalaista jouluruokaa kaipailen varmasti, mutta toisaalta on kiva kokeilla miltä tuntuu kun lahjat avataankin vasta joulupäivänä yms.

 Kuusi me koristeltiin jo joulukuun ekalla viikolla. Ei siinä olekaan kuin 750 lamppua, eli siis ei yhtään riskialtis tulipalolle, vai? Onneksi oon niin fiksu, että onnistuin melkein kaatamaan koko puun jo kerran. Nopeilla reflekseillä sain sen puolivälistä kiinni ennenkuin se olisi jysähtänyt maahan... Ja sitten käytin ainakin 45 min kun yritin saada sen takaisin pystyyn. A muistutti mua siitä, kuinka oon "AINOA lapsenvahti, joka on KOSKAAN kaatanut kuusen." Pisteet kotiin, siis.

Sain myös hyviä uutisia Suomesta; mun lähettämä joulupaketti oli löytänyt perille ja vielä ihan hyvissä ajoin!

MORE SANTAS

SANTAS EVERYWHERE

Tänään lähdin aikaisin aamulla kolmen australialaisen kanssa Nykiin, koska siellä järjestettiin vuosittainen SantaCon. Tapahtuman perusideana on 'bar crawl' eli se että siirrytään baarista toiseen päivän aikana ja ryypätään. Kaikkien piti pukeutua joulupukiksi tai joksikin siihen liittyväksi ja oli mielettömän hienoa nähdä kuinka tosi moni oli panostanut tähän.

Mitään tän luokkaista kerääntymistä en ole koskaan eläissäni nähnyt ja voin kertoa että se oli aikas vaikuttavaa.
Lisään tähän linkin videoon, jonka kuvasin aamupäivällä Pier 17:n edessä, josta koko lössi lähti liikkeelle. Saatte vähän käsitystä siitä kuinka paljon jengiä siellä oli, mutta tää kattaa ehkä hyvän 5%.


http://vimeo.com/33468174

SANTA, CAN YOU BRING ME A MONEY TREE?

Viimeisen kahden päivän aikana mun varat on hupentuneet vaarallisesti, niinkin paljon että mun käyttötili oli hetkisen jopa 100 dollaria miinuksella. Suurin syy rahakatoon on joululahjat. 11 ihmisen lahjojen lähettäminen Suomeen ei ole mitään halpaa lystiä. Onnistuin kuitenkin löytämään pari kivaa juttua jokaiselle.
Ja senkin takia kulutin enemmän rahaa tänä vuonna kuin aikaisempina jouluina, on se että ensi vuonna opiskelijatukirahoilla ei paljon juhlita. Paitsi jos nuudelit kelpaa lahjaksi...

Toinen syy oli lääkärikäynti. Kävin verikokeissa ja 240 dollaria meni nopeammin kuin ehdin silmää räpäyttää. Mun vakuutuksen pitäisi korvata tosta 205 dollaria, mutta saan sen takaisin vasta kun lähetän ensin korvaushakemuksen ja sitten siitä joku 6 viikkoa eteenpäin, jos hyvin käy. Suositus kaikille: älä käy lääkärissä täällä.

Onneksi olen köyhä juuri sopivasti jouluksi. 

INDEPENDENCE

Hyvää itsenäisyyspäivää sinne Suomeen. Vaikkakin kello on täällä jo yli yhdentoista illalla, mikä tarkottaa sitä että siellä päivä on jo vaihtunut. Harmi, että Linnan Juhlat jäi väliin, mutta katselin jo Iltalehden sivuilta niitä pukuja ja pakko sanoa, että kyllä se Jenni vaan vei voiton tänä vuonna.

Kuuntelin Spotifysta tänään Suomi -biisejä, helpottaakseni tätä mun kotimaaikävää. Melkein 4 kk:n jälkeen varsinainen "honeymoon" on jo loppunut ja nyt alkaa arvostamaan miten hyvin asiat Suomessa on ja miten täällä moni asia on hoidettu uskomattoman huonosti.
Torstaina pääsen ensimmäistä kertaa itse tutustumaan Amerikan terveydenhuoltojärjestelmään ja tähän mennessä jo ajanvaraus on tuottanut sen verran tuskaa, että olen kaivannut kotipuolen arvauskeskusta, mikä on jo saavutus sinänsä. Kaupastakaan ei löydy edes yksinkertaista pussillista keittojuureksia tai puuroriisiä.

Yksinkertaisia on ne pienetkin ilot.

FISH N CHIPS

Eilen oli A:n uintiharjoitukset ja pääsin todistamaan, kun poju vihdoin sai itsensä sinne hyppylaudalle ja sieltä veteen. Se olikin sitten siinä, eihän sitä meinannut millään saada lopettamaan kun hyppäämisen makuun pääsi.
 Uiminen sujuu paljon paremmin kuin jalkkis, ei tarvitse kahdesti käskeä laittamaan uimakamppeita valmiiksi, kun taas polvisuojusten ja nappisten kanssa oli ainainen tappelu ja vinkuminen.

   A:n uintiopettaja antoi pojalle lempinimen "Kahuna" eli iso kiho ja piirtää jonkun kuvan taululle ennen jokaista tuntia.

Tänään puhuin Skypessä Mr Divon kanssa sen tulevasta visiitistä tänne. Saa nähdä selviääkö se tänne edes elävänä saati sit takaisin.

Uimisesta ja elämisestä puheenollen, yksi talon akvaariokaloista ei enää tee kumpaakaan. Tänä aamuna huomasin, kun se kellui kyljellään filtterin vieressä. Poimin sen sieltä haavilla ja laitoin hostäidin pyynnöstä kalan minigrip-pussiin ja pakastimeen. A saa sit pitää sille hautajaiset tai jotain. Albiinosammakko on nyt sitten ihan soolona tuolla tankissa eikä mun tartte syöttää sitä enää pillillä, kun se tyhmä kala söi muuten aina sen sammakonkin ruoat.

ATLANTIC CITY

Pari viikkoa sitten tehtiin Alicen ja Astridin kanssa reissu New Jerseyssä sijaitsevaan Atlantic Cityyn. Se on kuin itärannikon mini-Vegas. Koko juttu oli aika extempore mun kohdalla, koska kuulin asiasta keskiviikkona ja lähtö oli perjantai-iltana. En olis koskaan kotona lähteny minnekään 48 tunnin varoitusajalla, mutta oon tehny tässä maassa paljon muutakin mitä en normaalisti Suomessa tekis, joten aattelin että miksei, eihän mulla ollu mitään suunnitelmia siksi viikonlopuksi muutenkaan...

Lähdettiin ajaan yhdeksän aikaan illalla ja oltiin perillä vähän jälkeen 12 aamuyöllä. Meidän motelli ei ollut mikään luksus, justiinsa semmonen minne tullaan nukkumaan eikä sitten mitään muuta. Se täytti käyttötarkoituksensa kylläkin.

Lauantaina käytiin pyörimässä kaupoissa ja ostettiin liput Tropicana -hotellin joulushow'hun, joka oli yllättävän hyvä.

Koko paikkahan on keskellä ei mitään, vähän niinkuin oikea Vegaskin ja jos ei ole rahaa tuhlata outlet-myymälöihin eikä ole ikää kasinoihin(fakin 21), AC:ssä ei ole tekemistä. Lukuunottamatta sitä pientä kauppojen ja kasinohotellien keskittymää, Atlantic City on melkoinen paskaloukko. Yhtään asiaa kaunistelematta. 80% asukkaista meksikaaneja, asuinalueet slummeja ja sellaista aluetta että Brooklynissa/Bronxissakin käveleminen yksin yöllä houkuttelee enemmän kuin AC:n kaduilla. Klisee "Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä", sopii tähän tosi passelisti.

MADAME TUSSAUDS

Sain sitten vihdoinkin Evalta niitä kuvia sieltä Madame Tussaudsin vahakabinetista. Oli vähän teknisiä ongelmia meidän sähköpostien välityksellä....